Kaikki kirjoitukset

Mikrobikasvustojen vaikutukset pintamateriaaleihin

Eri kasvustot vaikuttavat eri pintamateriaaleihin eri tavoin.

Otetaan esimerkiksi betonitiilikatto. Useimmiten tiilen pintaan tarttuu ensin levä. Levää seuraa useimmiten kuitenkin sammal tai jäkälä alkaen syödä tiilen sidosmateriaalia. Tämän seurauksena tiilen pintaan syntyy pieniä reikiä ja kasvustot alkavat aiheuttaa kapilaarista kosteutta. Kun sidosmateriaali on syöty, alkaa kosteus pehmentää tiilen kalkkipintaa. Pahimmassa tapauksessa sammal ja jäkälä voivat nakertaa betonitiilikaton pinnan pehmeäksi 10 vuodessa.

Pahimmassa tapauksessa sammal ja jäkälä voivat nakertaa betonitiilikaton pinnan pehmeäksi 10 vuodessa.

Rapattu betonielementti on meillä yleinen julkisivumateriaali. Huokoiselle pinnalle kasvaa useimmiten ensin tummaa levää ja jos kasvustoa ei tapeta ajoissa, alkaa seinällä kasvaa myös punajäkälää. Punajäkälä on todella sitkeästi pinnan sisällä kiinni huokoisen pintarappauksen takia ja vaatii usein kasvustonestokäsittelyn sekä muutaman kuukauden aikaa irrota. Vasta tämän jälkeen voidaan suorittaa pesu, jonka jälkeen toistetaan vielä kasvustonestokäsittely ehkäisemään uudelleen tulevaa kasvustoa.

Kivirouhepintainen kuitusementtilevy on erinomainen kasvualusta sekä punajäkälälle että levälle ja näin ollen pinta saattaa olla harmaan/punaisen kirjava. Koska pinta on kova ja kestävä, voidaan pesu ja käsittely suorittaa yhdellä kerralla.

Kivirouhepintaisen kuitusementtilevyn oikea väri paljastui käsittelyssämme.

Kun pinta vielä käsitellään kasvustonestoaineella, ehkäistään uuden kasvuston syntyminen vuosiksi.

Tiilitaloihin tarttuu jäkälä ja tumma levä. Puhdistus tulee tehdä erikoismenetelmin, jottei kosteus pääse eristeisiin. Kun puhdistu tehdään oikealla suuttimilla, paineella ja veden lämpötilalla, on puhdistus täysin turvallista. Jäkälätapauksissa myös välttämätöntä.

Jäkälä tarttuu tiilitaloon jykeävästi kiinni. Puhdistus onnistuu kuitenkin turvallisesti, kun täytetään oikeita välineitä ja pesutekniikkaa.

Maalattujen pintojen ongelma on sekä levä että home, pilkkuina tai harmaana “verkkomaisena” ilmenevä kasvusto. Molemmat ovat suhteellisen helppoja poistaa ja mikäli home ei ole päässyt maalipinnasta läpi, tulee pinnasta pesun avulla kuin uusi. Kun pinta vielä käsitellään kasvustonestoaineella, ehkäistään uuden kasvuston syntyminen vuosiksi.

Summa summarum. Kasvustot alkavat kasvaa aina julkisivun varjoisiin paikkoihin. Puiden alle ja pohjoisen puolen seiniin, missä kosteus tiivistyy. Kaikki mikrobikasvustot käyttävät pintamateriaaleja ravinnokseen ja haurastuttavat niitä. Puhdistuksella ja kasvustonestokäsittelyllä voi siis parantaa kiinteistön elinikää, turvallisuutta sekä säästää kustannuksia.

Katso tämän kesän referenssikohteitamme tästä!

Palveluksessanne,

Pesumestari Juha Myöhänen, Suomen Julkisivuhuolto Oy